Sanoin, kun luotani katosi

suojatun kauneutesi loiste,

"Kautta Jumalan, riuduttaa minua vaiva,

jossa olen itse kuolemaa maistanut."

Silmäni katkerasta itkusta

virtaavat kuin vuolaat lähteet,

Eivätkä luomeni tyytyneet kyynelten tulvaan,

kunnes ne itse kuivuivat.

Sydämeni vaeltaa, kaipuuni kasvaa,

milloin koittaa jälleennäkemisemme?

Valo on kadonnut silmistäni,

oi kaunis kuu, hoivaa näitä silmiä.