عَلَى الْعَقِيقِ اجْتَمَعْنَا
Aqiqilla kokoonnuimme
Fi
عَلَى الْعَقِيقِ اجْتَمَعْنَا
نَحْنُ وَسُودُ الْعُيُونِ
Al-Aqiqin laaksossa tapasimme
me ja tummasilmäiset
مَا ظَنِّ مَجْنُونَ لَيْلَى
قَدْ جُنَّ بَعْضَ الْجُنُونِ
Mitä arveletkaan Laylan mielipuolesta?
Hän koki vain murto-osan tästä hulluudesta
فَيَا عُيُوني عَيَوْنِي
وَيَا جُفُونِي جَفَوْنِي
Oi silmäni, kuinka ne ovat minut uuvuttaneet
ja oi silmäluomeni, kuinka ne ovat minut hylänneet
وَيَا قُلَيْبِي تَصَبَّرْ
عَلَى الَّذِي فَارَقُونِي
Oi pieni sydämeni, ole kärsivällinen
niiden tähden, jotka minut jättivät
فَارَقْتُهُمْ يَوْمَ الاِثْنَيْنِ
صُبْحَ الثَّلَاثَا وَاحِشُونِي
Erosin heistä maanantaina
tiistaiaamuun mennessä olin heitä vailla murtunut
هُمْ سَادَةٌ خَلَّفُونِي
أَبْكِي دَماً مِنْ عُيُونِي
He ovat jaloja herroja, jotka jättivät minut jälkeensä
itkemään silmistäni verisiä kyyneleitä
بَكَيْتُ حَتَّى رَثَانِي
الْطَّيْرُ فَوْقَ الْغُصُونِ
Itkin niin, että jopa linnut
oksillaan minua säälivät
بِاللهِ إِنْ مُتُّ شَوْقاً
بِأَدْمُعِي غَسِّلُونِي
Jumalan nimeen, jos kuolen kaipaukseen
peskää minut omilla kyyneleilläni
نُوحُوا عَلَيَّ وَقُولُوا
هَذَا قَتِيلُ العُيُونِ
Valittakaa kohtaloani ja sanokaa
”Tässä lepää noiden silmien surmaama”
مَا زِلْتُ حَوْلَ الْمَطَايَا
أَقُولُ بِاللهِ احْمِلُونِي
Viivyin yhä ratsujen luona
anoen: ”Jumalan tähden, kantakaa minut”
إِلَى مَنَازِلِ قَوْمِي
سَارُوا وَمَا وَدَّعُونِي
”Kansani asuinsijoille!”
He lähtivät jättämättä hyvästejä
رُوحْ يَا رَسُولِي إِلَيْهِمْ
سِرْعاً وَقَبِّلْ يَدَيْهِمْ
Mene, oi sanansaattajani, heidän luokseen
kiirehdi ja suutele heidän käsiään
وَاقْرَأْ سَلَامِي عَلَيْهِمْ
لَعَلَّهُمْ يَقْبَلُونِي
Vie heille tervehdykseni
kenties he hyväksyvät minut
جَانِي الْرَّسُول وَهُوَ يَضْحَكْ
وَقَالَ أَبْشِرْ بِصُلْحِكْ
Sanansaattajani palasi hymyillen
ja sanoi: ”Iloitse, sillä sovinto on sinun!”
وَحَيَاةِ عَيْشِكَ وَمِلْحِكْ
هُمْ بِالوِصَالِ وَاعَدُونِي
Leivän ja suolan liitto välillänne säilyy
he lupasivat minulle, että saatte jälleen kohdata