صَفَتِ النَّظْرَهْ
Kirkas oli katse
Fi
Fi
صَفَتِ النَّظْرَهْ طَابَتِ الْحَضْرَةْ
جَاءَتِ الْبُشْرَى لِأَهْل اللهِ
Kirkas oli näky, suloinen oli kokoontuminen
Iloinen sanoma saapui Jumalan väelle
قَامُوْا سُكَارَى لِذِي الْبِشَارَه
جَعْلَوْا عِمَارَهْ شُكْراً لِلّهِ
He nousivat juopuneiden lailla ilosanoman tähden
Ja täyttivät paikan hartaudella kiitoksena Jumalalle
أَيُّهَا الْحَاضِرْ اُذْكُرْ وَذَاكِرْ
إِيَّاكَ تُنْكِرْ حَالَ أَهْلِ اللهِ
Oi sinä, joka olet läsnä, muista ja muistuta
Varo kieltämästä Jumalan väen tilaa
فَسَلِّمْ لَهُمْ فِيمَا عَرَاهُمْ
وَاعْلَمْ أَنَّهُمْ غَابُوْا فِي اللهِ
Alistu heille siinä, mikä heidät valtaa
Ja tiedä, että he ovat hävinneet Jumalan muistamiseen
فَالْوَجْدُ بِهِمْ دَاعِيْ يَدْعِيْهِمْ
يَطْرَأْ عَلَيْهِمْ فِيْ ذِكْرِ اللهِ
Sillä hurmio on kutsuja, joka heitä kutsuu
Se valtaa heidät Jumalan muistamisessa
وَمَنْ لَمْ يَجِدْ فَلْيَتَوَاجَدْ
قَصْداً يَتَعَرَّضْ لِفَضْلِ اللهِ
Ja ken ei hurmiota löydä, tavoitelkoon sitä
Tietoisesti hakeutuen Jumalan armon äärelle
هَكَذَا قَالُوْا وَلِذَا مَالَوْا
وَلَقَدْ غَالُوْا فِي ذِكْرِ اللهِ
Näin he sanoivat, ja siksi he huojuivat
Ja menivät äärimmäisyyksiin Jumalan muistamisessa
حَتَّى قَدْ ظَنَّا مَنْ لَيْسَ مِنَّا
أَنَّا جُنِنَّا بِذِكْرِاللهِ
Kunnes ne, jotka eivät meihin kuulu, luulivat
Että olimme tulleet hulluiksi Jumalan muistamisesta
هَنِيْئاً لَنَا ثُمَّ بُشْرَانَا
إِنْ كَانَ لَنَا حُمْقٌ فِي اللهِ
Onnekkaita olemme me, ja ilosanoma meille
Jos hulluutemme on Jumalassa