Palvelin häntä ylistyksellä, etsien anteeksiantoa

Elämäni synneistä, jotka kuluivat runoudessa ja muiden palveluksessa.

Kun he koristivat minut näillä kahdella synnillä, joiden seurauksia pelkään,

On kuin olisin nyt uhrieläin.

Näissä molemmissa virheissä seurasin vain nuoruuden holtitonta eksymistä,

Saavuttaen lopulta vain väärän toiminnan ja katumuksen.

Voi sielua, joka on kohdannut vain tappiota kaupoissaan!

Se ei käyttänyt tätä maailmaa auttaakseen turvaamaan Tuonpuoleista, eikä edes aloittanut neuvotteluja.

Joka myy Tuonpuoleisensa tämän maailman vastineeksi,

Huomaa pian tulleensa petetyksi sekä nykyisissä että tulevissa voitoissa.

Jos tekisin synnin, se ei rikkoisi

Sopimustani Profeetan kanssa, eikä katkaisisi yhteyttäni häneen.

Sillä minulla on häneltä suojelusopimus

Nimeni ollessa Muhammad, ja hän on uskollisin kaikista ihmisistä pitämään lupauksensa.

Ylösnousemuksen päivänä, jos hän ei ota minua kädestä

Puhtaasta ystävällisyydestä, sano sitten vain: "Mikä kauhea loppu!"

Kaukana hänestä on koskaan riistää toiveikkaalta hänen anteliaita lahjojaan,

Tai käännyttää turvapaikanhakija ilman kunnioittavaa kohtelua.

Sillä siitä lähtien kun olen omistanut kaikki ajatukseni hänen ylistykselleen,

Olen löytänyt hänet parhaaksi pelastukseni takaajaksi.

Hänen anteliaisuutensa ei petä edes pölyistä ja köyhää kättä,

Sillä varmasti sade voi tuoda kukkia esiin jopa kivisimmillä rinteillä.

Todellakin, minulla ei ole enää halua tämän maailman kukkiin,

Kuten ne, jotka Zuhayrin kädet keräsivät hänen ylistäessään Ḥarimia.